Eilen oltiin likan kanssa ostoksilla. Äiti kovin yritti, että ois kelvannu äitin tekemät toppikset, ei kelvannu. Kun kysyin syytä, niin pelkää kuulemma että ne menee rikki  Mitähän tosta pitäs ajatella... Sanoin kyllä että ostetaan sellasta vahvaa kangasta. Mutta ei, "kaupasta" piti ostaa.

No käytiin me silti Jätti-Rätissä. Mukaan tarttu kaikkee kivaa ja enempikin ois tehny mieli, niin mun kun likankin, mutta tuli kello 18 ja kukkaron pohja vastaan...

Ostin 1,5 m tikkikangasta ja 1,5 tikkikangasta varten päällikangasta. Ajatuksena tehdä itelle toppahousut. 1 m T-paitakangasta, oranssia, pojalle, 1,3 m college-kangasta, oranssia, pojalle, yks lankakerä, siis sellanen virkattava/neulottava, ompelulankarulla, pikkuhousuihin kuminauhaa, toppiksiin kuminauhaa, pieni pätkä sellasta jotain ohutta valoverhon -tyylistä kangasta likan pyynnöstä ja sitten yks sellanen pussi, missä oli kaikkee sekalaista likan pyynnöstä hänelle. Kaiken tämän hinnaksi tuli vähän päälle 30€. Mun mielestä aika halpaa, vai mitä mieltä ootte.

Ja jottei totuus unohtuisi. On sitä tehtykin jotain:

Kirjanmerkki edistyy...

Kissa-taulu edistyy... vähän mutta silti...

Ja isoäidinneliöt edistyy....

Kaikkee siis ollaan tehty. Josko nyt viikonloppuna sais ne omat toppikset tehtyy ni loppuis sekin tekosyy sille ettei "voi" mennä lenkille "kun-ei-ole-toppiksia". Olen taas kaivellu olemassa olevia kankaita, ja jotain suunnitelmiakin niiden "pään menoks" on tehtynä... Tiedä sitten muuttuuko suunnitelmat matkan varrella vai mennäänkö näillä suunnitelmilla loppuun asti... Sitten ois vielä tuo Ompeluelämää -ryhmän haaste: kassi  Eihän mulla niitä kasseja vielä olekaan. Mutta mutta kait sitä jonkun kassin vois tekasta. Jos ei itelle ni sitten jollekin toiselle...